Neuvoton- Karu maa
Neuvottoman seutu on yksi entisen Vehkalahden vanhinta vakinaisesti asuttua aluetta. Neuvottoman nimen alkuperäksi on epäilty Saksalaisten Hansa-kauppiaiden mukanaan tuomaa nimistöä. Tuolloin Neuvottoman ja Saksalan alue on tunnettu Pien- ja Suur-Nefittenä. Suur(Stor)-Nefitte oli nykyisen Saksalan nimi ja Pien(Lill)-Nefitte lahden itäpuolella sijaitsevan etäasutuksen, nyk. Neuvoton, nimi. Saksalan nimi on säilynyt vielä nykypäivään asti muistona Hansa-ajoista.
Geologiaan perustuva selitys kylän nimelle tulee Ruotsin kielen sanasta Sneudt, jokatarkoittaa vanhassa ruotsin sanastossa ’karua maata’ paikan maaston perusteella.
Neuvottoman nimi on mainittu tiettävästi jo v. 1458 kylien rajoja koskeneen tuomion asiakirjoissa useissa eri kirjoitusmuodoissa: Neuotho, Nävittöby tai Näuottaby (1544). Vuosien saatossa nimi on muotoutunut eri muotoihin.
V. 1578 Neuottoma
1600-luku Nevito
V. 1738 Nevittoby, Nefvotto
V. 1740 Neuvits ja Neuvottoma
1970-luvulla Neuvottoman sijasta alettiin käyttää muotoa Neuvoton.
Hyvin vanhoissa paikannimissä on usein ollut perusteena paikallisen maaston erikoispiirteet. Nimi Sneudt, joka suomalaisvaikutuksesta muotoutui muotoon Nevitto, on siis kuvannut yleisesti alueen karuja rantamaita. Neuvottoman alueella peruskartasta näkeekin, että kyse on kivikkomaista ja vain vaivoin viljelykseen kelpaavista alueista.
1800 luvun Ruotsissa laaditun murresanakirjan mukaan sneu tai sneudt tarkoittaa juuri laihaa tai köyhää. Maastopaikkojen nimissä tämä tarkoittaa laihaa, karua tai toisinaan kallioista maata. Myös Norjan kielessä sana esiintyy etenkin tuntureilla metsänrajan yläpuolista maastoa kuvaten.
Neuvoton Ry 